perjantai 5. elokuuta 2011

Kyökistä keittiöön, osa 2

Keittiön kanssa oli aika lailla säätämistä ja loppuvaiheessa puhuimme jo "Keittiön kirouksesta", kun eteen tuli hölmöjä mokia...

Nämä Italian tuliaiset odottivat keittiöön pääsyä 13 kk. Yleensä en kauheasti design-värkeistä perusta, mutta tuo Alessin oliiviöljykannu on vaan niin ihana ja lystikäs ja kaunis!

Meillähän koko talon peruskorjauksen piti kestää 3 kk (onttoa naurua). Siis itse tehtynä kesälomalla ja sen jälkeen työpäivien päätteeksi. Vähän kyllä ihmettelin, että aika nopea keikka, mutta enhän minä mitään remontoinnista ymmärtänyt...

Revohka aloitettiin 1.6.2009 ja aika pian kesäkuussa tilattiin keittiökalusteet. Mitoitus vähän jännitti, kun seiniin tulisi lisää paksuutta lisäeristeen verran eikä tarkkoja mittoja vielä ollut. Sovittiin, että kalusteiden toimituksella ei ole kiire, koska tarvitsisimme niitä vasta elokuun puolella.

Kalusteet saapuivat sitten syyskuun lopulla, vaikka keittiön purkamista ei ollut vielä aloitettukaan. Varastoimme kalusteet tulevaan vierashuoneeseen, jossa kävin niitä silittelemässä ja hivelemässä, kun oikein tuntui kurjalta.

Kalusteet saapuivat ja kaikki näytti olevan kunnossa...

... tai sitten ei. Yhden alakaapin takalevy oli kärsinyt kuljetuksessa, mutta päätimme vain vaihtaa levyn itse ja jättää reklamoimatta, pikkujuttuhan tuo oli.

Vasta joulukuussa 2009 etenimme keittiön purkuun. Keittiön nurkassa ollut vanha puuhella sai tylysti lähtöpassit. Niin kiva kuin se olisi ollutkin, se vei kallisarvoista tilaa keittiöstämme eikä sille ollut käyttöä sellaisenaan.

Eihän tämä hella mikään varsinainen kaunistus ollut, mutta silti tuntui pahalta pistää se matalaksi

Hellan luukut otimme kuitenkin itsellemme talteen, ties vaikka joskus kehittelisimme niistä jotain...

Itse keittiön peruskorjausvaihe sujui suhteellisen kivuttomasti, vaikkakin hitaasti, töiden jälkeen talven pimeinä iltoina ja tietysti viikonloppuisin. Ulkoseinät saivat lisäeristeen ja höyrysulun, samoin katto laitettiin uusiksi ja ilmanvaihtoputket vedettiin ullakolle. Väliseiniä piti vähän yrittää oikoa, sähkövedot asentaa, ja kaikki seinät levyttää.

Tiskipöydän taakse jäävä seinänpätkä piti purkaa ja siirtää linjaan muuriseinän kanssa

Liesituulettimelle piti tehdä jokin hormijuttu savupiippuun tai sen kautta, jonka jälkeen päästiin maalaamaan seiniä. Vanhan muovimaton repiminen oli yhtä tuskaa, uusi laitettiin tilalle ja ikkunat maalattiin. Patteri piti asentaa ja sillekin tarvittiin erinäisiä putkivetoja. Oltiin jo toukokuussa 2010.

Tuli vappu, ja makuuhuone eteni kilvan keittiön kanssa

Ukkorukka tuskaili keittiön lattian tasoituksen kanssa pitkään, sillä tätä lattiaa ei purettu ja vanhan muovimaton repimisen jäljiltä sen pinta oli kaikkea muuta kuin priimaa

Vihdoin juhannuksenalusviikolla pääsimme kantamaan keittiökalusteet ulos vierashuoneesta ja asennus alkoi. Olimme aivan täpinöissämme!

Ensimmäisten vetimien asennus oli ihan parasta, koska siinä vaiheessa näki, millainen kokonaisuudesta oli tulossa...

Pöytälevyjä mallatessa ihmettelimme vähän, kun ne olivat jotenkin liian pitkiä. Ajattelimme, että olivat tehtaalla tehneet varmuuden vuoksi vähän pitemmät, kun antamamme mitat olivat tilaushetkellä vasta hyviä arvauksia :) Niitä sitten itse lyhentelimme ja olimme tyytyväisiä...

Bongaa tästä kuvasta innokkaiden raksaajien pöhkö moka! (Liittyy siihen, että pöytälevy oli "liian pitkä")

Tulipa sitten sähkömies käymään. Niin, hän virkkoi, yleensähän kaapistojen ja seinän väliin jätetään pientä varaa, jotta kaapin oven saa kunnolla auki... Oho! :) No, meillä ovet aukenivat ihan riittävästi, joten emme sitten vaivautuneet korjaamaan mokaamme. Heh!

Hana löytyi Moran mallistosta, ja minulla meni pari kertaa, ennen kuin opin olemaan kastelematta hihaani :D Hanan suuttimessakin oli kyllä vikaa, sillä se roiski vedet ympäriinsä. Saimme uuden tilalle.

Laatat siis löytyivät (kuten postauksen ykkösosassa kerroin) ja piti valita niihin sopiva saumalaastin väri. Kaupassa huomasimme, että sävy Jasmin oli juuri sama kuin laatoissamme. Sitä siis!

YÖK!!! Karseen näköistä... Sitä oli jo laitettu koko toiseen välitilaan, ja vasta sen kuivuessa tajusimme, että valinta oli totaalisen epäonnistunut. Ei auttanut muu kuin ryhtyä kaivamaan ja kilkuttamaan sitä pois :/

Seuraava valintamme oli valkoinen. Vahingosta viisastuneena laitoimme sitä kokeeksi vain pariin saumaan. Onneksi, sillä emme olleet tyytyväisiä siihenkään! Lopulta päädyimme luonnonvalkoiseen ja se sai jäädä. Huh!

Näiden työvalaisimien kanssa tärvääntyi kokonainen päivä: Niitä ei saanut auki, niiden yhteen liittäminen siististi oli lähes mahdotonta ja niihin metsästettiin kytkintä ympäri pitäjää. Tiskialtaan ylle tuli sitten perinteisemmät mötikät, joiden kanssa ei ollut ongelmia.

Jääkaappi-pakastinkaan ei mahtunut sille varattuun paikkaan. Vaikka kuinka yritimme ja mittasimme ja työnsimme ja mittasimme ja vihoittelimme ja mittasimme, niin ei se mahtunut :( Vaikka kaiken järjen ja mittaustulosten perusteella sen olisi pitänyt sopia. Mutta jossain oli mutka. Piti purkaa lastulevyt pois ja tehdä väljempi kolo, kyllä se sitten meni.

Ja sitten vielä hidasteet saranoihin... Laatikoissa oli kaikissa hidasteet niin kuin olimme halunneet, mutta kaappien ovissa ei ollutkaan. Ja niitä kun ei saanut mistään. Yhteensopivia ei kerta kaikkiaan löytynyt. Niitä tilattiin ja kyseltiin ja niihin petyttiin ja niitä palauteltiin, mutta ei. Lopulta kävimme Kuopiossa itkemässä yhdessä kaupassa ja myyjä heltyi ja lupasi hankkia ne meille vaikka maailman ääriltä. Pari kuukautta siinäkin meni ja jokin vääräkin sieltä tuli, mutta saatiinpas!

Mutta nyt on keittiön kirous väistynyt ja siellä on kivaa :)

Ei kommentteja: