maanantai 6. helmikuuta 2012

These are a few of my favourite things...

Tämän viikonlopun kohokohta piti olla Sound of Music Joensuun Kaupunginteatterissa. Lauantaiaamuna sain kuitenkin puhelinsoiton, että näytös on peruutettu :'( Yhyy!

My all-time-favourite movie!

No, eipähän tarvinnut lähteä ulos pakkaseen, joten kaivoin esiin Sound of Music -DVD:n, tyhjensin keittiön kaapit kaikista jemmatuista herkuista ja istutin ukon olohuoneen sohvalle :)

Koska kyseessä on koko perheen elokuva, kelpuutin juomiksi vain mehua ja Ginger Alea!

Ukko oli ehkä hieman epäluuloinen tulevaa nautintoa kohtaan, sillä olin luvannut hänelle laulavia nunnia ja lapsia, mutta ihan kiltisti hän istui koko kolmetuntisen ja nauroikin ihan oikeissa kohdissa ;)

Teininä tämä oli ehdottomasti ihanin kohtaus koko elokuvassa! Lieslin mekko oli kauneinta mitä tiesin...

Minähän olen ihan vannoutunut Sound of Music -fani! Nuoruudessani kävimme parhaan ystäväni kanssa katsomassa elokuvan joka vuosi, kun se saapui elokuvateatteriin. Yleensä se oli loppukesää, elokuuta, ja elokuvaa pyöritettiin tuolloin parin viikon ajan. Karkasimme äidiltäni salaa katsomaan elokuvaa 3-4 kertaa noiden kahden viikon aikana - pakko oli karata, sillä äitini paheksui moista hapatusta, olinhan jo nähnyt elokuvan moneen kertaan. Tosin hän ei tiennyt kuinka moneen... ;)

Osasimme kaikki laulut ja vuorosanat ulkoa, ja iltaisin leikimme pihalla eri kohtauksia elokuvasta. Ompelimme itsellemme jopa Liesl-mekot kaverini mummon avustuksella, ja joululahjaksi hän oli tehnyt meille ihka oikeat merimiespuvut :)

Muistan jopa piirrelleeni von Trappin talon pohjapiirustuksia, sillä rakastin tuota portaikkoa ja hallia :)

Voi sitä hullua viattomuutta, hyvä etten ryhtynyt nunnaksikin! :D

Mutta olen aika lailla fani vieläkin, ja niinpä minun oli leffan jälkeen pakko tilata itselleni Charmian Carrin kirjoittama kirja Forever Liesl...



...sekä Christopher Plummerin omaelämäkerta In Spite of Myself





Näin vanhemmiten olen nimittäin enemmän kikseissä Plummerista kuin Lieslin koltusta... ;)))




Onneksi oma ukkoni on ymmärtäväinen luonne, ja jo tänä aamuna hän suostui leikkimään kapteeni von Trappia ja marssittamaan minua ympäri olohuonetta... Hitsi kun se merimiespuku ei enää mahdu päälle! :DDD

Onko teillä ikiaikaisia elokuva- tai muita suosikkeja? Vieläkö jaksatte innostua jostain nuoruuden aikaisesta suosikistanne?

2 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Vaan muistatko sen kohtauksen, jossa suudellaan siluettina....Huomautitpa, hyvä blogisti, vuosia sitten, että kohtauksessa isä von Trapp näyttää Mariaa suudellessaan ihan gorillalta. Siihen katosi sitten sen kohtauksen romantiikka ikiajoiksi...

Olivia kirjoitti...

Voi Mari, näin taisin tehdä, mutta minkäs minä sille voin, että gorilla siihen ilmestyy... Jos gorillatkin olis romanttisia, auttaisko se? :)