lauantai 31. joulukuuta 2011

Tervetuloa 2012!

Kiitos teille ihanille, että olette jaksaneet seurassani tänä vuonna :) Ensi vuonna jatketaan!

(Kuva Ylen sivuilta)

Minä valmistaudun vastaanottamaan uutta vuotta ihan yksinäni, ukko-paha meni nukkumaan klo 22!!! :D Noh, kurkin keittiön ikkunasta kaupungin järjestämää ilotulitusta ja tiristän vielä viimeiset tipat joulun viinitonkasta... Ehkä jopa repäisen ja sytytän yhden tähtisadetikun! ;)


Onnellista ja riemukasta uutta vuotta kaikille, tuokoon se mukanaan jotain ihanaa ja ihmeellistä jokaiselle <3 <3 <3


Ripaus punaista

Joululahjaksi saimme mm. kaksi punaista Kivi-tuikkua sekä valkoisen vanerikuusen, joten pitihän noista loihtiman tunnelmallinen jouluasetelma:

Kuusi oli kiva yllätys, ensi vuonna voisi koristella vain tämän!

Pankkitilinkin saldo on lähes punaisella, joten vietämme uutta vuotta ja synttäreitäni matalalla profiililla... Ehdotin ukolle menyyksi peruna- ja sienisalaattia, HK:n Sinistä ja lankkuperunoita, mikä kelpasi hänelle hyvin :D Synttärilahjaksi toivoin vihdoin taulujen (ja ryijyn?) ripustusta seinälle, ja ukko ilahtui kovin tästä edullisesta toiveesta! Ai vitsit että olen hyvä eli ovela ;DDD

Huominen menee yksiön verhoja ommellessa - pahus, että en voinutkaan hyödyntää vanhoja verhojani, olisi päässyt niin paljon halvemmalla ja helpommalla... Mutta yksiöstä enemmän huomenna omassa postauksessaan (yritän ehtiä senkin tekemään)!

Rattoisaa uuden vuoden aattoa kaikille!

tiistai 27. joulukuuta 2011

Menneen joulun tunnelmaa

Yhtäkkiä se olikin sitten täällä, se joulu nimittäin, ja minä olinkin vielä jossain ihan muualla...

Pikkuveikan synttäreillä pikkuveikan uudessa asunnossa :)


Pikkuveikka napattiin siis Helsingistä mukaan meille joulun viettoon, ja joulu kävi taloksi ilman suuria esivalmistelujakin!

Kuin tilauksesta saimme valkoisen joulun!

Uudet tyynynpäälliset ja kynttilät juhlistivat olohuonetta

Kuusi haettiin omasta metsästä

Joulupuuron sijaan nautimme sienikeittoa ja karjalanpiirakoita, ja glögikin oli paikallista erikoisuutta, jota löysimme kauppahallista ihan sattumalta

Kuusen hennot oksat saivat kevyet koristeet

Pikkuveikka auttoi joulukukkien valinnassa ja halusi jotain punaista

Mehitähti olikin vähän erilainen joulukukka!

Aattoiltapäivän sopan jälkeen valokuvaaminenkin unohtui, eikä meillä ole mitään kuvia varsinaisesta joulupöydästä :) Varmaan merkki siitä, että herkkuja oli monenlaista ja väki viihtyi! Edes paketeista en muistanut ottaa kuvia... Ja joulupäivänä avoppi tuli syömään, eikä sitäkään hetkeä tullut ikuistettua :)

Tapaninpäivänä teimme sitten reippaan kannatusretken Botaniaan, Joensuussa lakkautusuhan alla olevaan yliopistolliseen puutarhaan.

Pikkuveikka laskostaa itsensä kaksinkerroin nuuhkiakseen hyasintteja ;D

Vapaana lentelevät perhoset ärsyttivät papukaija-Juusoa, joka ärhenteli häkkiinsä tunkeutuneelle sinisiipiselle yksilölle

Mosaiikkeja oli monenlaisia

Nähtävää oli kaikkialla

Botanian vanhin kasvi vuodelta 1974

Vierailtuamme viidellä eri ilmastovyöhykkeellä olimme ihan jet lagged ja dehydrated, joten kiiruhdimme äkkiä kotiin korjaamaan tilanteen :D Pöydässä odotti mongolialainen lammas ja punaviinitonkka, joten selvisimme reissusta hengissä!

Toivottavasti kaikilla oli yhtä iloinen ja herkullinen joulu!

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Oli pakko huutaa!

Voi veljet, olen huutanut itselleni ryijyn! Olen vuosikausia haaveillut ryijystä, sellaisesta vähän modernimmasta, jossa on värit ja sävyt kohdallaan... Sellaisesta, joka on yleisilmeeltään vaalea ja raikas, mutta ei kuitenkaan pliisu... Sellaisesta, jonka olemassaolon olen nähnyt sieluni silmin, mutta jota ei ole tullut vastaan (ainakaan sopivaan hintaan)... Nyt sitten tärppäsi!

Minulla on ryijy!!! Kallista päätä, niin näet ryijyn oikein päin ;)

Ryijy ei ole kovin suuri (125 x 85 cm), joten se ei dominoi liikaa ja se on helppo sijoittaa. Se on ihanan 50-60-lukuinen, eli juuri sellainen, joka olisi voinut olla talomme seinällä jo alkuperäisillä asukkailla - ehkä jopa talon rouvan itse kutomana :)

Ja kohta se on minulla! Oma joululahjani itselleni :) Seuraavaksi täytyy pyytää ukolta joululahjaksi lupaa ripustaa se seinälle! ;D Hän ei tule ilahtumaan tästä laisinkaan yhtä paljon kuin minä (noin niin kuin miedosti ilmaistuna), mutta onneksi hän on taivuteltavissa... ;)

Onnellista viikonloppua kaikille!

torstai 15. joulukuuta 2011

Kiinni kuromista

Hei vaan, hengissä ollaan! En siis ole vetäissyt tonkallista Lasolia kurkustani alas, mutta jostain syystä blogi-rukkani on vain jäänyt vähäksi aikaa taka-alalle :-/ Aika paljon tohinaa on toki ollut, mutta ei nyt mitään kovin ihmeellistä tai aikaa vievää... Anteeksi blogi, anteeksi lukijat, olen vain ollut saamaton. Mutta nyt kuitenkin taas tässä, joten kurotaanpa kiinni viime aikaisia tapahtumia :)

Itsenäisyyspäivän tunnelmaa

Itsenäisyyspäivää vietimme sangen perinteisesti hyvän ruoan, kynttilöiden ja linnan juhlien merkeissä, tosin joulukalenterista paljastui erityinen ohjelmanumero iltaan:

Mitäs tässä mahtaa olla...

Jaahas, no tätäpä onkin jo odoteltu :)

Ja niin sitten koitti kruunajaisten aika, ja kylläpä ukkoa taas nauratti ;)

Ei ole joka pojalla Suomen Tasavallan Punaisen Kruunun Ensimmäisen luokan kunniamerkkiä!

Merkkihän myönnettiin moninaisista ansioista, tai yksinkertaisesti siksi, että ukko on paras <3 Eipä sitä kukaan muu olisi paremmin ansainnut!

**********

Viikonloppuna pieni kummipoikammekin kävi pikavisiitillä, joten hänen ilokseen päätin vihdoin koristella sisäänkäyntikuistimme/katoksemme askartelemillani lumihiutaleilla:

Kellariportaikon ikkunaa voi hyödyntää "ovikoristeena" ja kolahan on kiva ;D

Sieltä kurkkivat myös tonttu ja linnut, mutta eipä niitä oikein tuon kolan takaa huomaa (ja kolaahan ei voi pitää missään muualla kuin tuossa)...

On meillä ihan "oikeatkin" ovikoristeet :)

Löysin vielä tuollaiset pitkulaiset ovikranssitkin sekä yksiön että oman ovemme pieliin - hyvä, että löytyi, sillä olen jo yrittänyt väkertää sellaisia paperilangasta, mutta ilman mitään ohjetta se on ollut aika, noh, persiistä ;D

Tuolla ikkunan alakulmassa näkyy tonttu! Eikä se ole mikään Kyylä-tonttu, jota lasten pitäisi varoa ;D

Nyt, kun joulu on varovaisesti tuotu tuohon ulos, voi sitä alkaa pikku hiljaa valmistella myös sisällä. Pientä siivousta ja ehostusta viikonloppuna, jotta joulu saa tulla, ja varmaan se kuusikin pitäisi käydä kaatamassa (tai ainakin valitsemassa valoisaan aikaan, ettei sitten iltapimeällä tarvitse metsässä sokkona rämpiä ja etsiä sopivaa)...

Yksiössä olen pikkuisen häärinyt, lähinnä pessyt liinavaatteita ja astioita ja laittanut niitä kaappeihin, mutta kalusteita en ole saanut yksin sinne kannettua - joitain pitäisi jo roudata sille puolelle meidän nurkista kuleksimasta! Verhot ja matto ovat vielä metsästyksen alla, kunpa jostain löytäisi halpaa ja hyvännäköistä, mutta vielä ei ole osunut kohdalle... :)

Nämä huokeaakin huokeammat lakanat on nyt pesty ja viikattu siististi kaappiin

Kuvia on huono ottaa, kun päivä ei tunnu koittavan sitten millään, mutta yritän huomenna ripustaa lampun kattoon (ja muistaa ostaa siihen niitä lamppuja!), josko sitten onnistuisi jo paremmin!

Koitan pitää taas vähän vilkkaampaa tahtia tässä bloggailussa, heippa seuraavaan kertaan :)

tiistai 6. joulukuuta 2011

Ihmeellinen joulukalenteri, osa 2

"Onko meillä villalankaa?" kysyi ukko eilen illalla nukkumaan mennessään.
"Minkä väristä?" minä vastaan vähän empien.
"Ei sillä ole merkitystä. Tarvitsen noin puolitoista metriä."
"Ai jaa. Mihin ihmeeseen?"
"No pitääkö sitä heti ruveta utelemaan? Satun vaan tarvitsemaan."
Niinpä minä sitten etsin hänelle pätkän mustaa lankaa ja jätin sen kylppäriin partakoneen viereen, jotta hän muistaisi sen aamulla korjata siitä talteen.

Aamulla, ukon lähdettyä töihin, kömmin ylös sängystä ja tassuttelin keittiöön. Oli minun vuoroni avata joulukalenteri! :)

Ei helevata...

Musta villalanka...
... jonka päässä on tonkallinen Lasolia!!! :D

Mykistävä näky!

Tämä on kyllä paras joulukalenteri ikinä! ;DDD

maanantai 5. joulukuuta 2011

Vähän yksiötä, joulua ja itsenäisyyttä

Yksiö on viimein tyhjä ja nyt saan mellastaa siellä mielin määrin! Niinpä olen ensi töikseni siivonnut keittiön (vaikka se aika siisti jo olikin) ja pessyt uusia astioita, jotta saisin ne kaappeihin paikoilleen :) Vähän hassua kyllä määritellä niiden "paikat", kun asukas varmasti itse kuitenkin järjestelee ne mieleisellään tavalla!

Sisustussuunnittelija hiljentyy työnsä äärellä osaksi suunnittelemaansa sisustusta :)

Viime viikolla löysin huutonetistä aivan loistavan kattolampun yksiöön ihan pilkkahintaan - mikä parasta, lamppu sijaitsi vieläpä tuossa viereisessä kaupunginosassa, joten sain sen huudon jälkeen nopeasti käsiini :)

Moderni ja eleetön valaisin, jossa hieman mustaa särmää

Parhautta on myös se, että minulla on samanlainen lamppu ennestään, mutta valkoisena! Pulitin siitä aikoinaan pitkälle yli satasen, joten nyt säästin sievoisen summan :)

Sama lamppu, mutta valkoisena (ja roikkumassa vähän alempana) vanhassa olohuoneessani

Valkoinen lamppu on nykyisin meidän makkarissamme, ja musta lamppu saa sitten aikanaan siirtyä yksiöstä vierashuoneen valaisimeksi. Lampun valo on epäsuoraa eikä häikäise, koska lampun "pohja" on maitolasia - hyvä pointti etenkin makuuhuoneessa!

Yksiön lisäksi olen touhunnut keittiössä jouluvalmistelujen merkeissä - ihan vain sen välttämättömän verran :) Meidän perheessä nimittäin joulupöytään kuuluu hedelmäkakku. Sellainen kuivakakku, jossa on paljon rusinoita, aprikoosia, omenaa ja luumua.

Saksilla nips naps saa kuivatut hedelmät nopeasti ja kätevästi pieniksi!

Kakut leivotaan aina itsenäisyyspäivänä tai sen tienoilla, sillä niiden täytyy tekeytyä muutama viikko ollakseen parhaimmillaan jouluna. Näin on siis tehty aina itsenäisyyspäivänä äitini toimesta. Paitsi viime vuonna äiti UNOHTI!!! Minä rupesin aattona kattamaan kahvipöytää ja kysyin missä kakku, ja äiti oli aivan hölmistyneenä, että eihän hän ole leiponut koko kakkua!

Niinpä siis tänä vuonna perinne siirtyy minulle, etenkin kun vietämme joulua omassa kodissamme emmekä vanhempieni luona. Muuten ihan kiva, mutta kun ne kakut ei lähde irti noista vuo'ista...

Tule, hyvä kakku, pois siitä vuo'asta!!!

Ja muutenkin ne nousivat tuolla lailla harjanteelle, eli kakun pohja on lähes samaa mallia kuin sen päällipinta... ;D

Pikkukakku, eli maistiaiskakku, oli ainoa, joka irtosi...

Voihan pimpula, meillä ehkä syödään tänä jouluna sellaisia kakkupalloja, joita kaavitaan tuolta vuo'asta jäätelö- tai melooniraudalla ;) Siitähän voi tulla ihan ilmeikäs jälkiruoka vaikkapa jäätelön tai kermavaahdon kanssa!

Seuraavaksi pitääkin miettiä ja valmistella itsenäisyyspäivän viettoa! Haluan ainakin jotain ihania valkoisia kukkia, ehkäpä jopa ihan jonkun asetelman! Ja jotain kivoja herkkuja illaksi...

Viime itsenäisyyspäivänä meillä näytti tältä. Pöydän tyhjään nurkkaan saatiin vielä vadillinen joulutorttuja :)

Piparit tein Suomi- ja Aalto-muoteilla - tosin tuo Aalto-vaasin muoto näyttää piparissa ihan Elvikseltä ;D

Tämmöisiä haja-aatoksia siis tällä kertaa, oikein iloista viikon alkua kaikille ja nauttikaa ylimääräisestä vapaapäivästä!

torstai 1. joulukuuta 2011

Ihmeellinen joulukalenteri

Niin kuulkaas minäkin väkersin meille joulukalenterin... Menin kyllä sieltä mistä aita oli matalin, ellen suorastaan aidan ali, mutta kyllä tämä meille välttää:

Tsadaa! Jotenkin minusta tuntuu, että kukaan ei aio kopioida tätä valtavan hienoa kalenduuraa... ;D

Ostin siis Tiimarista tuollaisen kätevän pyykkipoikanarusysteemin, jossa on 24 numeroitua pyykkipoikaa. Mutta koska meillä ei ole vielä yhden yhtäkään naulaa lyötynä upouusiin seiniin, päätin laittaa sen jääkaapin oveen kiinni magneettipyykkipojilla! Noh, piti sitten vähän pätkiä tuota pitkää narua ja ripustaa useampaan kerrokseen :)

Toisaalta, olisihan koko höskän voinut viritellä kuusen muotoon... Kait? Ehkä kokeilen huomenna :)

Sitten taittelin ylijäämätapettipaloista "pusseja", jotka kokosin nitojalla yhdeksi kappaleeksi, mutta kuuden pussin jälkeen luovutin - voihan ne samat pussit siirtää sitten seuraavaan kuuteen pyykkipoikaan! En oo yhtään laiska, vaan käytännöllinen käsi :)

Eikä siinä vielä kaikki. Pitihän sinne kalenteriin keksiä jotain sisäänkin, ilmestymään luukusta ja silleen... Eikä meillä ollut mitään. Paitsi että yhden vanhan sisustuslehden välistä putosi joku Juhla Mokka -mainos, jossa oli Sannan Annukan suunnittelemaa kuosia kahvipurkkiin. Suurta huutoa, todella trendikästä!

Arvaa mikä?!

Siitähän saisi oivan kirjanmerkin! Kaikkihan käyttävät ja tarvitsevat kirjanmerkkejä! (Paitsi meillä). Niinpä leikkelin ja taittelin ja liimasin ja olin ihan liimassa ja se kirjanmerkki oli myös, kunnes keksin peittää koko sotkun kontaktimuovin alle. Kuin ihmeen kaupalla sain kontaktoitua merkin ilman ryttyjä ja ilmakuplia! Sitten etsin langanpätkiä ja kieputin niistä nyörin, ja tulipas siitä jouluinen! :D

Parempi laittaa jokin selittävä lappu vielä mukaan...

Eikä siinä todellakaan vielä kaikki! Aamulla ukko oli lähdössä töihin ja usutin häntä avaamaan joulukalenterin ensimmäisen luukun. Ei kuulunut ihastunutta huudahdusta, vaan aika vaiti oli hän. Minä sitten huutelin sängystä kuinka olin omin pikku kätösin sorvannut yön pimeinä tunteina tuota vaatimatonta tuotosta, ja ukko siihen mutisi jotain vähän noin niin kuin kiitellen ja lähti ansioon.

Minä kömmin sängystä ja ajattelin vielä hieman ihastella kätteni töitä, mutta kirjanmerkkiä ei näkynytkään missään. Ottiko se sen mukaansa? Oliko se niin hieno?! Meinaako se ihan näyttää sitä työkavereilleen?!?! Vau! Eihän tuo nyt mitään ollut, ihan vasemmalla kädellä tehty...

Juu kyllä tätä kelpaa kavereille näytellä...

Ja sitten huomasin sen olohuoneen pöydällä. Täh??? Eihän ukko ollut edes käynyt aamulla olohuoneessa... Voi perskele, sitten valkeni! Olin unohtanut laittaa sen helevatan kirjanmerkin sinne kalenterin pussukkaan!!! Sen sijaan olin kyllä laittanut sinne sen selittävän paperilapun, jossa luki että "tämä on trendikäs kirjanmerkki"... Ja että designed by Sanna Annukka... Voi hyvää kesää vaan ;DDD

Sain tietysti ihan hirveän nauruhepulin ja yritin soittaa ukolle siitä paikasta, mutta eihän se saanut meikäläisen tyrskinnästä mitään selvää, luuli että olin jonkun kohtauksen kourissa... Lopulta hänellekin valkeni, että lahjattomuuteni ei ollut ihan sitä luokkaa millaisena se aamun hämärässä valossa oli näyttäytynyt... Puhelu päättyi yhteiseen hihityshepuliin - ja hei, kalenterihan lopulta täytti tehtävänsä, kun jakoi iloista mieltä sekä saajalle että antajalle!

Huomiseksi ostin sinne mini-Susu-patukan, en riskeeraa enää yhtään :) Vai olisiko pitänyt vain laittaa lappu, jossa lukee "Tämä on miljoonan euron seteli"... ;D Kyllä tämä joulun odotus on veikeää aikaa, vai mitä? :)

maanantai 28. marraskuuta 2011

Valkaisuoperaatio

Yön aikana oli sitten tullut lunta ihan olan takaa!

Kyllä tuollainen postikorttilumi kaunistaa ja koristaa jopa roskapöntön :D

Eilen maa oli vielä paljas ja lohduton, mutta aamulla sai ukko kolata itsensä ulos päästäkseen töihin... Siitä hän ei ollut erityisen ilahtunut ;)

Hätäisesti kolattu polku, joka ei oikeastaan johda minnekään! Mutta kuka sitä nyt aamuseitsemältä...

Yritin sitten minäkin kolata korttani kekoon, mutta eipä tuota jälkeä ihan kauheasti voi kehua... Ehkä avuni ovat jossain muualla ;D

Emännän korsi katkaisi kamelin selän, mutta pääseepähän pihasta ainakin tielle!

Ja onhan meillä traktori, jonka olemassaoloa kovasti perustellaan lumitöillä, joten lunastakoon paikkansa, jos ei kelpaa!

Yhtenä yönä innostuin myös leikkelemään lumitähtiä paperista - nyt ne odottavat pääsyä ikkunaan, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi saattaa päätökseen tätä luomistyötä...

Jämäpaperit kelpaavat ihan hyvin lumitähdiksi, vai mitä hiutaleita nämä nyt ovatkaan!

Minä olen vähän varovainen näiden jouludekoraatioiden kanssa - lumitähdet on ihan jees, koska liittyvät talveen noin ihan yleisesti, mutta kauheasti en halua vielä joulua rakentaa... Jotenkin tuntuu, että siitä joulusta menee maku ja autenttisuus, jos sen pystyttää liian aikaisin - mutta tämä on nyt siis vain oma mielipiteeni! On ihan kiva seurailla muiden blogeista jouluisia sommitelmia, mutta minä laitan kodin joulukuntoon vasta viikkoa ennen h-hetkeä :)

Eilen tein pari myönnytystä olohuoneessa ensimmäisen adventin kunniaksi, mutta tulin sitten entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että joulukoristeet ja somisteet saavat vielä odottaa...

Toinen uusista kynttilöistä simahti heti, mutta eihän 1. adventtina tarvitsekaan polttaa kuin yhtä!

Pentikin tyynyt ja joulupallot palasivat takaisin reserviin, josta ne kutsutaan esiin vasta parin, kolmen viikon kuluttua. Nauratti vaan, kun huomasin Glorian Kodissa olevan saman turkoosin linjan kuin meidänkin tulevassa joulussa ;)

Kuva Glorian Koti: "Sinivihreä vihjaa juhlan olevan lähellä"

Tässähän on olo kuin edelläkävijällä tai trendien viitoittajalla ;D
Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille! Olivian yksiö jatkaa taas kuun vaihteessa, kunhan yksiön ovet aukenevat minulle...

tiistai 22. marraskuuta 2011

Olivian yksiö - Olivia's Studio (osa 4)

Oletko koskaan haaveillut sisustavasi asunnon jollekin aivan muulle kuin itsellesi? No minä ehkä en. Mutta nyt minulla on tilaisuus toteuttaa tämä jonkun muun haave ja aion näyttää teille, kuinka pahasti se voi mennä pieleen! ;D 

Sisustussunnittelija sonnustautuu tänään vaaleanpunaiseen (kuva Pinterest)

Yksiön ovi pysyy minulta lukittuna vielä tämän kuun loppuun asti, joten siihen asti suunnittelutyö on tehtävä etänä. Uusi asukas muuttaa asuntoon vasta tammikuun puolivälissä, joten aikaa on vielä melkein kaksi kuukautta... Tällä hetkellä en siis voi muuta kuin kartoittaa olemassa olevia ja hankintaan meneviä tarvikkeita :(


Vaihe 4: Kylpyhuoneen varustelu

Kylpyhuoneen pinnat ovat sini-valkoiset ja ajattelin ottaa riskin ja pelailla hieman sen sinisen kanssa. Lattian muovimatto on sellainen vähän tylsän perussininen, kun taas valkoisessa seinässä oleva koristeraita on hieman tummempaa, harmaampaa ja läpikuultavampaa sinistä. Suihkukulma on sitten siniseen taittavaa tummaa harmaata.

Kylpyhuoneen värimaailmaa

Valkoinen kylppärinmatto olisi se ilmeisin vaihtoehto, mutta ne näyttävät tosi nuhjuisilta jo uusinakin, saati sitten parin kuukauden käytön jälkeen... Tai sitten pitäisi hankkia jokin luxury-malli, joka ei mahdu budjettiin!

Niinpä sitten bongasin Carlsonin Naisten illassa kivan ja tarpeeksi edullisen tummanturkoosin kylppärinmaton, joka on napakkaa tekoa (ei liu'u eikä rymppäänny heti ensi askeleella) ja on mukavan paksu jalan alla. Sen ympärille rakensin sitten kylppärin värimaailmaa pyyhkeillä:

Turkoosia, ruskeaa, vähän vihreää ja valkoista valko-siniseen kylppäriin

Ja jos nyt sitten näyttää siltä, että tuo turkoosi matto on kökkö tuota sinistä muovimattoa vasten, saan minä meidän omaan kylppäriimme hieman turkoosia ;DDD Uskon nimittäin vakaasti, että jokaisella sisustussuunnittelijalla on ainakin kolme omaa lehmää ojassa ;)

Mutta siis että tuo roskapönttö-Tommy on alkanut ärsyttää... Se ei auta yhtään, virnuilee vaan, jos kysyn mielipidettä jostain :( Lopulta hän kieltäytyi enää tulemasta edes kuviin!!! Voitteko kuvitella?! Täysin hyödytön assari, etenkin, kun kuvauksellisuus on ilmeisesti tyypin ainoa avu...

WC-ankka ja -harja olivat Tommylle liikaa...

Tommyn arvolle ei kuulemma sovi poseerata samassa kuvassa WC-ankan ja vessaharjan kanssa... No hei haloo, missä hän oikein kuvittelee viettävänsä seuraavat kuukautensa?! ;D

Mutta ilman Tommyn apua löysinkin sitten tosi soman saippuan! Aivan täydellinen market-löytö, vai mitä sanotte:

Tämä miellyttää sisustussilmääni ihan tosissaan!

Ei ollut hinnalla pilattu, ja paljon kauniimpi kuin monet muut saippuapumput! Tosin Bliw on panostanut niiden puristettavien pisaranmuotoisten saippuoidensakin ulkonäköön ihan kiitettävästi, joten pisteet sinne! Eihän arkihygienian tarvitse olla ankeaa! Millaistakohan tuo itse saippua on... ;D

Näin se alkaa kylppärinkin varustus olla kunnossa, vielä hammasmuki ja pyykkikori ja sitten alkaa olla valmista! Pesukone siirtyy sitten meiltä tuonne vuodenvaihteessa.

Minä lähden nyt metsästämään uutta assistenttia itselleni, en kestä enää tuon pönttöpään virnuilua...

Heippa!