 |
| Lintu vai kala? Voi tätä valintojen vaikeutta, joita sisustussuunnittelija joutuukaan kohtaamaan! |
Kuinka mahdottoman vaikeaa onkaan sisustaa ja suunnitella aivan yksin, ilman kelpo assistentin apua! Pönttöpää-Tommy mököttää nykyisin vessassa, ja sinne hän paremmin sopiikin, jos totta puhutaan.
Mutta juuri, kun olen ollut vaipumassa täydelliseen epätoivoon, huomasin, että Stockmannilla (lausutaan Stuukmannilla) on vuodenvaihteessa exclusive-tarjouksessa viiden tähden sisustusassistentti nimeltään Hommy!!! Tasan klo 00.00 tilatessaan voi saada Hommyn omakseen! Ja minähän tilasin! Kaikilla muilla taisi olla jotain tähdellisempää tekemistä tuolloin, koska Hommy päätyi minulle... :)
 |
| Meet my new assistant Hommy! Isn't he adorable?! |
Nyt kaikki on niin paljon helpompaa (vaikka ei kovin helppoa kuitenkaan)!
Vaihe 4: Verhot
Olin alun perin ajatellut, että hyödynnän joitakin vanhoja verhojani yksiössä. Asiakas haluaa ehkä kuitenkin vaihtaa omat verhot ja tekstiilit, joten pienestä budjetista ei ole järkevää irrottaa rahaa moiseen.
 |
| Verhot vuodelta 1975 :) |
Vanhat retro-verhot sopivat sävyiltään yllättävän hyvin yksiöön, ja vaikka kuvio on iso, on yleisolemus silti sangen levollinen. Mutta ne ovat liian pitkät! Ensin yritin kääntää niitä ylhäältä ripustaessani, mutta niitä olisi pitänyt kääntää lähes 15 senttiä, jolloin kuvio ylhäällä olisi jo kärsinyt, ja muutenkin olisivat näyttäneet epäsiistiltä. Ompelemalla en halunnut niitä lyhentää, sillä meidän ikkunoihin ne olisivat tuollaisenaan ihan passelit - jonain päivänä ehkä ;)
Ei auttanut muu kuin lähteä kauppaan :( Mikään valmisverho ei oikein kolahtanut ja nekin tuppasivat olemaan liian pitkiä. Eurokankaasta löysinkin sitten ihan huippuhyvän kankaan, jonka näin jo sieluni silmin myös meidän ikkunassamme - sitten joskus!
 |
| Löytö Eurokankaasta, mutta pienellä värierolla; sinertävä oli oliivinvihertävä |
Harmillista kuitenkin, että kangasta ei ollut jäljellä tarpeeksi :((( Tuo olisi ollut niin 50-60-lukuinen, ja kuviossa olisi toistunut tuo samantapainen lintuhäkkimäinen kupu kuin olohuoneemme lampuissa ja tapetissa... Kangasta olisi voinut tilata lisää, mutta siinä olisi kestänyt liian kauan...
Siinä sitten myyjän kanssa pähkäilimme muita vaihtoehtoja, kunnes lopulta iskin silmäni kauniiseen pellavakankaaseen - sitä oli juuri ja juuri riittävästi, ja se sattui olemaan 50 % alennuksessa!
 |
| Vähän erityylinen verhokangas, mitä olin ajatellut, mutta kukkeudessaan silti graafinen! |
Se ompelu olikin sitten toinen juttu. Minulla meni viisi tuntia yhden verhon ompelemiseen! Itse ompelu on kyllä se helpoin ja nopein juttu, mutta se mittaaminen ja pähkäileminen... Mistä tiedän, että yläkäänne ja alakäänne tulevat suoraan, ja kun seinä/lattia on ilmeisesti kuitenkin vähän vinossa (tai sitten verhotanko) niin miten saan jäljestä siistiä?
Toivon, että toinen verho olisi helpompi mitata tämän ensimmäisen avulla, mutta saas nähdä...
 |
| Salamalla otettu kuva, ja huonekalut eivät ole vielä omilla paikoillaan... |
Ostin myös uuden maton Askon alennusmyynnistä - oli silti vähän kalliimpi kuin olin ajatellut, mutta tasokas ja meillekin joskus kelpaava :)
 |
| Sama ilman salamaa |
Olen kyllä kovasti tyytyväinen verhoon ja mattoon! Mitäköhän Hommy sanoo? ;)
5 kommenttia:
Oikein Hyvää Uutta Vuotta!
Uusia vuosia myös täältä.
Härregyyd kuinka ihana tuo vanha retro-verho. Mää niin tykkään näistä graafisista kuoseista, silloin iloisella seiskytluvulla kylä osattiin!
Lopputulos on kyllä ihanan valoisa, hyvä hyvä Olivia!!!!!!!
Kiitos samoin, Riitta Sinikka :)
Ja kiitos, Outi :) Myönnän olleeni itsekäs, kun en raaskinut ryhtyä lyhentämään retroverhoja - mutta kun ne on niin makeet, niin sehän olisi suorastaan raiskaus niitä kohtaan! Minustakin nuo on älyttömän tyylikkäät olematta tippaakaan tylsät! Ne teetettiin Turun asuntoomme v. 1975 ja niitä on kokonaista kolme kappaletta, kun ikkuna oli sen verran iso. Niissä on tosiaan tuo yksi iso kuvio kussakin verhossa eikä sellaista voi mennä pilaamaan lyhentämällä (etenkään meikäläisen ompelukädenjäljellä)...
Heippa! Kerrotko tosta valkoisesta nojatuolista, me nimittäin raahattiin pari vuotta sitten kotiin kierrätyskeskuksesta tuollainen ja samanlainen ruskea, enkä osannut arvata että niitä on enemmänkin liikkeellä. Hauskaa!
Hei Katjuzqa!
Meidän valkoiset nojatuolimme löytyivät vanhempieni ostaman vanhan maalaistalon vintiltä. Ne olivat kovin törkyiset ja kaikki muut olisivat halunneet heittää ne pois, mutta minä päätin yrittää puhdistaa ne! Pari päivää niitä hinkkasin puutarhassa, minkä jälkeen ne kelpasivat veljellenikin :) Ja sitten myöhemmin, kun veljeni oli myymässä niitä kaverilleen, ehdin onneksi väliin ja pelastin tuolit itselleni!
Muistelen, että lapsuudessa kaverini kotona oli samaiset tuolit mustana, mutta niissä taisi olla puiset käsinojat... Ja ukon kotona oli oranssit sohva ja nojatuolit - ne taitavat olla vieläkin jossain varastossa ja ukko pelkää minun "pelastavan" nekin ;D
Minusta nuo ovat näppärät, koska ovat sangen sirot ja mahtuvat pienempäänkin tilaan, ja silti ovat vankkaa tekoa!
Lähetä kommentti