tiistai 27. syyskuuta 2011

Laiskamato

Minusta on nyt parin päivän ajan tuntunut tältä:

Kotkansiipi sai tältä vuodelta tarpeekseen

Mikään ei oikein huvita, ja sänky houkuttelee kaikkina muina aikoina paitsi nukkumaanmenoaikana...

Alakerrassa olisi savottaa, mutta en oikein sielläkään osaa tehdä mitään:

Oi armas kellarimme, joka kätkee sisuksiinsa ihan liikaa ja vaikka mitä

Ukko aloitti urheasti viikonloppuna kellarin raivauksen - ongelma on siinä, että kellari on täynnä erinäisiä ukon "projekteja", jotka odottavat edelleen toteutumistaan, kunhan saadaan talo valmiiksi... Eli niistä ei voi hankkiutua eroon!!! On huonekalujen uudelleen verhoamista (mutta minne ne kalut ovat tulossa? meillekö?), vanhan amerikanraudan kokoamista ja laittoa jne...

Tässä on ukko jo saanut raivattua lattiaa näkyviin! Edellinen kuva oli otettu tuon pylvään oikealle puolelle avautuvasta tilasta


Paljasta lattiaa näkyy jo noin paljon!

Tuohon tilaan tulee sitten jonain päivänä se kotiteatteri ja saunojien oleskelutilat... Se päivä tuntuu vain niin kovin kaukaiselta! Mutta kyllä se tästä, onneksi on ahkera ukko, vaikka itseään tämä laiskamato vaivaisikin ;)

2 kommenttia:

Meän Satu kirjoitti...

Kyllä se kellariki valamistuu sitte aikanaan, pikkuhilijaa hyvä tullee :)
On ainaki aikaa mietiskellä ja pohtia erilaisia ratkasuja sinne kellariin :) Hätiköijen saattaapi tulla huteja :)

Mutta ymmärrän erittäin hyvin, että ois KIVA saaha valamista NYT HETI ja ÄKKIÄ :D

Olivia kirjoitti...

Kiitos rohkaisusta, Satu :) Tuntuu vaan, että tämä savotta ei ikinä lopu - eikä myöskään rahanmeno... Mutta parempi se onkin ettei hosuta tuon kellarin kanssa, siinä täytyy olla kaikin puolin tarkkana tekemisten kanssa. On nimittäin aika haastava homma ihan noin rakennusteknisestikin, että miten lähtee kaikkia juttuja toteuttamaan... Joten malttia tarvitaan :)