lauantai 24. syyskuuta 2011

Rietastelua ja elostelua

No niin, vuorokausi ylhäisessä yksinäisyydessä sujui oikein rattoisasti! Suunnitelmat toteutuivat lähes nappiin, ainoastaan verhoprojektin kanssa hieman tökki (miten arvasinkaan!)...

Tässä sitä olikin purkamista, kun olin aikoinaan ensin ommellut päätyreunan ja sitten ommellut ylä- ja alakäänteet päätyreunan päälle. Nyt siis halusin purkaa päätyreunan, jotta siihen liitettävä jatkokangas ei muodostaisi kauhean paksua saumaa noilla käänteillä... Vaikea selittää (ja vielä vaikeampi toteuttaa mitenkään taiteen sääntöjen mukaisesti), ja voi olla ettei toimi näinkään, mutta katsotaan!

Sain kyllä purettua sen yhden mönkään menneen käänteen, jonka tilalle pitäisi kohdistaa jatkokangas, mutta en sitten löytänytkään mistään nuppineuloja enkä lankaa :( Enkä tietenkään voinut lähteä niitä töistä hakemaan (jonne ovat kulkeutuneet), kun minullahan oli karitsatakkipäivä! :D

Teinpähän sitten ruokaa, eli lohta paprikapitoisella kasvishöystöllä:

Lautasellani on siis lohta, vaikka se onkin ihan kananpoika-asennossa ;)

Ja sitten muistin, että pitikin ottaa vielä karviaishilloa lohen kanssa - on muuten kivan pirteä yhdistelmä, suosittelen:

Karviaishilloni ei ole järin fotogeeninen ;)

Ruoan jälkeen paneuduin tv:n tarjontaan. Luvassahan oli Emmerdalea, Innoa sekä Kiinteistö-Kaisa :/ Mikä kerrassaan outo ohjelma tuo Kaisa, en oikein hahmota mikä se on olevinaan tai mihin formaattiin se oikein istuu... Mutta tulipahan nyt katsottua! Jotain hääohjelmaakin silmäilin Kaisan jälkeen (jota ukkokin oli kuulemma hotellihuoneessaan katsonut!)...

Kynttilöitä, sherryä ja teetä, niiden avulla luonnistuu illanvietto yksinkin!

Välillä tietty seikkailin blogimaailmassa, ja lopulta kello oli niin paljon, että telkkarissa alkoi Uneton Seattlessa (eli klo 01.00). Noh, katsoin sitten senkin :)

Uneton Pohjois-Karjalassa valmistautuu vielä viimeiseen hemmotteluhetkeen...

Lopulta keksin vielä yhden jutun, joka minun täytyi ehdottomasti toteuttaa: lukeminen sängyssä ennen nukkumaan menoa! Meillähän ukko menee nukkumaan monta tuntia aikaisemmin kuin minä, enkä tietenkään voi herättää häntä kesken unien sytyttämällä valoja lukeakseni (kun en tykkäisi jos hänkään sytyttelisi aamulla valoja herätessään).

Lukuvuorossa on tanssija Heikki Värtsin muistelmat

Niinpä ensimmäinen yksinäinen yö talossamme jäi varsin lyhyeksi, eikä kukaan onneksi murtautunut sisään eikä kummituksiakaan näkynyt :) Silti yksi outo juttu tapahtui... En tiedä voinko sitä edes kertoa... On nimittäin aika arkaluontoista...

Näettekö tässä kuvassa mitään? No ei pitäisikään...

Mutta sitten näkyy jotain, mitä ei pitäisi... Herra Ergo iskee minulle silmää!

Tässä on nyt ainekset kunnon kolmiodraamaan, luulen nimittäin, että herra Ergo yrittää vikitellä minua 8-/ En tiedä, miten tähän tulisi suhtautua, mutta minullahan on kuitenkin kuvat todisteena tapahtumista.

Herra viettää periaatteessa täysin viatonta hiljaiseloa latausasemassaan, mutta tuona yönä kävi kolmesti niin, että nähdessään minut hän iski silmää - täysin äkkiarvaamatta! Miten röyhkeää käytöstä, etenkin talon isännän ollessa matkoilla...

Ja mikä pahinta, luulen ukon aavistelleen jotain, sillä arvatkaa mitä sain tuliaisiksi:

Tässä on nyt otettu järeät aseet käyttöön...

Laatikollinen pusuja!

Katsotaan nyt, mihin suuntaan tilanne kehittyy - voihan olla, että joudun vielä hakemaan lähestymiskieltoa herra Ergolle! Se olisi kyllä sääli, sillä yhteiselomme on alkanut muuten niin hyvin... Mutta miehistä ei koskaan tiedä!

Ja minulla oli sentään tukka pystyssä koko tuon ajan, Meän Satu voi todistaa ;D

4 kommenttia:

Miia kirjoitti...

Hillittömän hauska ja ihana postaus, joka oli jatkoa tuolle edelliselle. Yhdessä loistava pari. :) Tässä sen näkee, miten pienistä aineksista saa aikaan kivan jutun, joka tuotti ainakin minulle ihanan hetken.

Olivia kirjoitti...

Kiitos, Miia :) Ja sydämellisesti tervetuloa lukijaksi! Kieli poskessahan näitä tulee välillä tehtyä, ja sehän se hauskinta onkin...

Tervetuloa myös, Taina! :)

Meän Satu kirjoitti...

Oli kyllä mukavankuulonen ja hauska ilta ja yö sulla :D Herra Ergoki päätti flirttailla :D Niihän son että kissat hyppii pöyvillä ko hiiret on poissa :D Eiku...hiiret hyppii pöyvillä ko kissa on poissa :)
Ja juu-u, mie voin kyllä todistaa, voin voin :D

Olivia kirjoitti...

:D Kiitos Satu, todistajanlausuntosi on kirjattu pöytäkirjaan :) Ja tässä tapauksessa ne oli varmaan karitsat, jotka hyppelivät ties missä... Ei niitä ainakaan laskemaan pystynyt, kun ei kerran unikaan tullut! Mutta juu, kivaa oli :)