tiistai 23. elokuuta 2011

Palikkatehtävä

No niin, jos meitä aikoinaan vaivasi keittiön kirous, niin nyt se kirous siirtyi tuohon ulkoportaiden katokseen... Vaikka ei kait se mikään oikea kirous ole, omaa hölmöilyä vain ;D Ja sattumuksien summaa...

Vaihe 1: Ostosreissu, jonka aikana hankitaan viikonlopun raksatarpeet

Tarvitsimme
  • liimapuupalkin, 12 metriä
  • lautaa 50 metriä
  • liimapuutolpat 2 x 3 metriä
  • ruuveja
  • semmoiset 'hissit' (tai jotkut metallihäkkyrät, joilla tolpan korkeutta voi hieman säätää, heh)
  • kakkosnelosta 12 metriä
Saimme kaiken tarvittavan ja lysti maksoi 350,- mitä ukko rupesi kotimatkalla vähän ihmettelemään. Tutkin kuittia tarkemmin ja huomasin, että siinä seisoi "räystäsverkko 54 euroa". Meillä mitään verkkoa ollut! Uuukkari, ja saimme 54 euroa takaisin. Mutta aikaa tärvääntyi taas ihan turhaan.

Tolpat ja lautaa, eikä yhtään verkkoa!


Vaihe 2: Se ei riitä sittenkään

Aloitimme työt ja aika pian ukko huomasi, että ne 3-metriset tolpat eivät sittenkään yllä tarpeeksi ylös :( Onneksi emme olleet ehtineet ruuvailla niitä mihinkään, joten saatoimme palauttaa ne.

Mutta Starkillapa ei ollut kolmea metriä pidempiä tolppapuita, joten piti rynnätä Puukeskukseen. Sieltä löytyi 3- ja 6-metristä, ja me tarvitsimme 2 x 3,2 metriset... Oli pakko ottaa kaksi 6-metristä salkoa, kun eivät halunneet myydä lyhyempänä. Pervele :( Antoivat kuitenkin alennusta, mutta keikka maksoi silti 109 euroa, josta viisikymppiä siis täysin turhaa ostosta.

Etkä kyllä vahingossakaan lyhennä sitä liian lyhyeksi, komensi emäntä isäntää... Liian pitkänhän voi aina vielä lyhentää, mutta lyhyestä ei saa pidempää! Viisas emäntä... (hohhoh, onttoa naurua)

Vaihe 3: Tolppien pystytys ja liimapuupalkin nosto paikoilleen

Pylväät saatiin pystyyn ja nyt ne olivat tarpeeksi korkeat, ukko vielä tarkistusmittasi asian moneen kertaan, ennen kuin porasi 'hissiä' varten reiät tolppien yläpäähän.

Nyt yltää tolppa korkeuksiin!

Sitten oltiinkin vaikeuksissa, kun painavaakin painavampi liimapuupalkki piti saada ylös tolppien nenään. Yhdessä jaksoimme sen kantaa traktorin kauhaan, mutta vielä piti saada palkki nostettua kauhasta paikoilleen...

Emäntä valmiina nousemaan palkin kanssa yläilmoihin :)

Kun ukko oli nostanut minut ja palkin ensin kauhassa ylös, kiipesi hän perässä. Kauheaa äheltämistä, kun yritimme yhyttää palkkiin kiinnitetyt ruuvit pylväiden päissä oleviin reikiin, mutta lopulta onnistuimme! Huraa!

Siellä on ja pysyy!

Vaihe 4: Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa

Huilattuamme hiukan ukko alkoi valmistella seuraavaa vaihetta. Kattotuoleja olisi jatkettava kakkosnelosella. Mutta mitä ihmettä? Liimapuupalkki oli himpan verran liian ylhäällä eivätkä kakkosneloset mahtuneet siististi samaan linjaan vanhojen kanssa... Ne helevatun tolpat, jotka kannattelivat palkkia, olivat sittenkin liian pitkät!!!

Mitäs nyt? Emme millään jaksaisi kahdestaan nostaa palkkia ylös tolppien päältä, jotta tolppia voisi lyhentää :( Voisiko palkiin tehdä jotain lovia kattotuolien kohdalle? Ääh. Ja kuka se olikaan komentanut, että liian pitkän tolpan saa kyllä aina lyhyemmäksi...

Sitten ukko keksi: Nostetaan palkkia ylös traktorin kauhalla sen verran, että tolppaa voi hieman ujuttaa alhaalta pois paikaltaan ja sahata sen alhaalta käsin lyhyemmäksi! Tässä vaiheessa oikeat työsuojeluvaltuutetut saisivat hepulin, mutta minä siunasin hankkeen.

Palkki nousee...

Vaihe 5: Tolpat lyhenevät

... ja saha laulaa minkä kerkiää...

Minä ajattelin vain, että mistä vetoa, niin olemme lopulta lyhentäneet tolppia juurikin sen kaksikymmentä senttiä, jonka takia lähdimme uusia tolppia ostamaan ja jonka takia olisimmekin sitten maksaneet kokonaisen satasen ihan turhasta...

Ihme palikoita... Mutta onneksi lähti vähemmän kuin se 20 senttiä! ;)

Vihdoin homma alkoi luistaa!

Vaihe 6: Sataa, ja vesi valuu ukon korvaan ja niskaan

Sitten alkoi sataa :( Ja koska räystäskouruja ei ole, kaikki vesi alkoi valua räystään alla ahertavan ukon päälle... Inhaa :((( Ukko sinnitteli kattotuolien jatkeet paikoilleen, jonka jälkeen päätimme lopettaa työt siltä päivältä.

Vaihe 7: Laudoitus

Jännitystä ei puuttunut, kun ukko kiipeili naulaimen kanssa lautoja kiinnittämässä

Tänään jatkoimme töitä ja saimme laudoitettua koko lipan. Kaikki sujui ilman suurempia ongelmia (mitä nyt niitä työsuojelumääräyksiä ylenkatsoen) ja lopputulos on niin välttävä kuin se vanhassa, vinksallaan olevassa talossa voi olla :) Ukko harmittelee jälleen, kun ei ole täydellistä, mutta minusta sisäänkäynnistä on tulossa oikein hieno!

Kas näin heiluu jalka, ja jalka heiluu näin...

Hyvä siitä tulee!



Vielä kattopeltiä, räystäslautaa ja maalia! Ja ne portaat ja kaiteet :)

Huomenna täytyy käydä hankkimassa suojapeite sateen varalta ennen kuin saamme lipan pellitettyä! Kivaa, että olemme kuitenkin jo näin pitkällä :)

    Ei kommentteja: