maanantai 22. elokuuta 2011

Rättipoikkipuhki

Tänään on huhkittu pensasaidan parissa. Huh :( Saisipa jotenkin edesvastuuseen sen pölvästin, joka joskus hamassa menneisyydessä päätti, että orapihlajan voisi rahdata Suomen maalle ja tehdä siitä kivoja aitoja...

Ukko leikkasi ja minä haravoin ja talikoin oksat ja lehdet maasta peräkärrin kyytiin

Jaahas, sen pölvästin nimi näkyy olevan Pietari Kalm! Pietarilla oli sitten varmaan oma puutarhuri 1700-luvulla, joka huolehti aidan leikkuusta ja etenkin niiden piikkioksien hävittämisestä. Siihen aikaan oli varmaan haarniskoja joka linnassa ja kartanossa, joten iisi keikka... Ne 5-senttiset piikit nimittäin menevät läpi kengistä, housuista, paidoista ja hanskoista, ja jos niitä jää pihalle ajalehtimaan, niin siinä menevät myös auton ja pyörän kumit...

Tässä ollaan päästy jo vähän yli puolivälin

Aloitimme joskus vähän ennen yhtätoista aamupäivällä ja lopettelimme kuuden jälkeen illalla, ilman mitään sen kummempia taukoja. Ja vannoimme, että anti olla viimeinen kerta, nämä pensaat vaihdetaan johonkin käyttäjäystävällisempään malliin ensi kesään mennessä! Orapihlaja vaan on siitäkin vinkeä kasvi, että sen juuret istuvat maassa kuin rutto. Mutta meillä on onneksi Tomi Traktori, kyllä se selättää jopa orapihlajan!

Joten hyvät ihmiset, vilpitön neuvoni teille: jos harkitset orapihlaja-aitaa, niin älä! Leikatut oksat eivät maadu kompostissa tai missään muuallakaan, vaan ne on poltettava tai kärrättävä kaatopaikalle. Niiden käsittely saa sinut reikiintymään pahemmin kuin mikään hammaspeikko. Leväperäisyydelle ei ole sijaa, tai tunnet sen ennen pitkää jalkapohjassasi, polkupyörässäsi tai autossasi. Piha on nuoltava leikkausoperaation jäljiltä ja se on hidasta ja hikistä puuhaa. Sitä paitsi pensas on sangen ruma ja ruokottoman näköinen koko pitkän talvikauden. Uskotko nyt???

Että tämmöinen päivä oli tänään! Ulkolippakommelluksista enemmän huomenna, nyt ei millään jaksa... Sen verran voin sanoa, että nyt olisi palikoita, joista voisi keksiä kaikenlaisia jännittäviä sisustuselementtejä vähävaraisten kotiin ;D

Voihan palikka...

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heippa :)
Ison työn ootta kyllä teheny! :)
Hyvähyvä ja tosi siisti ja hieno aita tuli nyt :)

Meillä on ollu makkarissa vesivahinko ja ollaan oltu 6 viikkoa pois sieltä eli ollaan asuttu olohuoneessa, siis nukuttu ja muut makkarihuonekalut ollu pitkin taloa, kauhia sekasotku ollu 6 viikkoa.. Ja tännään sitte saatiin makkari takas :) jippii :) Tai no torstaina vakuutusyhtiön remppamiehet sai parketin ym loppuun tehtyä eli periaatteessa me saatiin makkari jo torstaina takas mutta vasta eilen ja tännään saatiin kaikki kalusteet ym tavarat paikalleen :) Tapetoitiin eilen sängynpäätyseinä Laura Ashleyn Isodore cotton whitella (iiihana) ja nyt makkari on kunnossa :) Eka yö ens yönä omassa makkarissa kuuteen viikkoon :D Arvaa vaan ollaanko onnellisia!? :D

Terkuin,
Satu (se ikkunalamppu) :)

Olivia kirjoitti...

Heippa Satu :)

Ja onneksi olkoon makkarin takaisin valloituksesta! Tapetti näyttää ihanalta, tuohan on ihan kuin muuttaisitte uuteen kotiin :) Mahtaa tuntua hyvältä noin monen evakkoviikon jälkeen! Mutta kaikkea sitä joutuukin kokemaan... Onnea ja iloa teille 'uuteen' makkariinne!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos :)
Käyn kyllä edelleen joka päivä sinun blogissa, mutta oon muuttunu ihmeen laiskaksi kommentoijaksi :) Mukava lukia näitä teän remonttijuttuja kommelluksineen päivineen :)

Terkuin,
Satu

Olivia kirjoitti...

Satu, saa täällä käydä ilman kommenttejakin :) Mutta kiva, jos jaksat joskus jonkun sanan pistää!